Monen mutkan kautta päädyin tutkiskelemaan komeromme sisuksia, ja oh la la mikä kaunotar sieltä löytyi!
Eikö HÄN olekkin kaunis? Isän 70-luvun puolivälillä hankkima Arian puoliakustinen kitara, hieman kovia kokenut sellainen. Yksi kieli on poikki, muut samaa tietä menossa, lakkaus lohkeillut, toinen mikki puoliksi irti ja talla reistaa. Myös kaula on kovia kokenut: isä kuljetti kitaraa armeijassa mukanaan, ja tunnetusti armeijaan saa ottaa vain mikä laukkuun mahtuu. Miten mahdutat kitaran matkakassiin? No, ihan yksinkertaista: kaula irti-auts!!
Mutta tätä nyt ajateltiin siis isän kanssa alkaa korjailemaan. Perjantaina lähdetään ostamaan ne uudet kielet. Saapas nähdä, mitä siitä tulee..Ehkäpä saatte jopa kuulla enemmänkin, jos aikaa jää bloggaamiselle. Pysykää kuulolla!
Hui, ompa hieno! Nyt vaan korjailemaan, niin pääset soitteleen! :>
VastaaPoistaHoh hoh, hieno ja hieno. Kuulemma Säilyn Matin isältä aikoinaan ostettu :D Mutta onhan se kaunis <3
Poista