"Newspapers and magazines provide habitual bulletins of this extravagance and recklessness: he's sleeping with her, he's smashed up that hotel, she's snubbed so-and-so, he's sleeping with him. We know this life too well. The 'before' life is far more fascinating. This is where we find the desperation and dedication, the indignity and indecision"Mikä tästä kirjasta tosiaan tekeekin niin mielenkiintoisen, on sen uskomattoman tarkka kuvaus bändin jäsenten lapsuudesta, nuoruudesta ja yhtyeen alkutaipaleesta. Olen pienen elämäni aikana lukenut jo aika läjän elämäkertoja, enkä vielä kertaakaan ole löytänyt toista joka pureutusi näin syvälle aiheeseen.
Enkä toista, joka töppäisi näin surullisesti: kirjassa yhtyeen laulaja on Freddie Mercury alias Farookh Bulsara. Okei, se on pieneltä vaikuttava moka, yksi oo liikaa ja yksi ärrä liian vähän, mutta toisaalta, eikö elämäkerturin pitäisi tuntea aiheensa niin hyvin ettei kirjoita nimeä väärin? Eikä kirja sitä paitsi kerro kaikkea. Elämäkerta mainostaa olevansa täynnä anekdootteja ja vähemmän tunnettuja kertomuksia- olihan siellä niitäkin, mutta monia, monia jäi pois. Toisaalta, eihän vakavamielinen elämäkerta liian hauskaksi saa heittäytyä!
Mutta pidin kirjasta. Ehkä se oli välillä hieman epäilyttävä enkä tiedä, vetääkö kirjoittaja välillä tarinoihin hieman väriä, mutta pääpiirteittäin se oli varsin nautittava. Mielenkiintoisia olivat runsaat ex-ystävien haastattelut ja kuvaukset noista neljästä miehestä, joista saatte kuulla aivan liian paljon (kai). Erikoisia olivat heidän hyvin erilaiset mielipiteensä jäsenten soittotaidoista- yksi kehui Rogeria ilmiömäiseksi, toinen sanoi ettei hänestä koskaan tullut loistavaa rumpalia. Hieman ikuisena romantikkona olisin kaivannut syvempiä ajatuksia ja kokemuksia Queenin jäsenten näkökulmasta ja ja heidän välisistä suhteistaan, mutta eihän tämä kirja tosin niitä luvannutkaan, sillä haastatteluja ei päänelikon miehiltä juuri herunut, ja kirjan tieto on lähinnä työtovereiden ja ystävien varassa.
Kirjassa ehkä paras piirre oli sen tasa-arvo, jota olen haikaillut niin monta kertaa. Kerrankin kyseessä oli todellakin Queen-elämäkerta, eikä "Freddie Mercury ja ne kolme muuta tyyppiä". Kirjailija aloitti lapsuusaikojenkin kuvaamisen Johnista jättäen Freddien viimeiseksi. Oletin, että loppujen lopuksi saisimme kuulla kolme kertaa pidemmän selostuksen Zanzibarin ajoista ja rankasta lapsuudesta jonka suurihampainen laulaja sai kokea, mutta vielä mitä! Taisin löytää hengenheimolaisen, joka oli todella kaivautunut syvälle blondin rumpalin elämän alkuaikoihin- Rogerista oli nimittäin melkein kaksi kertaa enemmän tekstiä kuin Freddiestä.
Mielenkiintoista on myöskin se, että kirja todellakin on elämäkerta- se jättää pois kaikki tarinat, jotka laulujen synnyn takana olisi. Vain Bohemian Rhapsody sai hieman palstatilaa, eikä sekään vakiomäärää eli 20 sivua plus rapiat. Virkistävää sinänsä. Plussaa irtoaa myös harvinaisista kuvista, joita kirjan keskivaiheilla on ihan mukava pläjäys.
Kirja on myös hyvin mukavalla kielellä kirjoitettua- hyvin kuvailevaa, välillä melkein ylikoristeellisestikin, mutta hyvin hienostuneella maulla.
"They stayed together, grew older, argued occasionally, laughed occasionally, changed with the time, had more hit records, enrapture the world at Live Aid, and then, on November 24, 1991, a loathsome disease caused the death of their singer and main songwriter- someone who had never been just a silhouette of a man"Kaiken kaikkiaan, aivan mielenkiintoinen opus. Ei niitä, joita ei voi laskea hetkeksikään käsistään, mutta kuitenkin niitä, jotka kaivaa aina illalla pöytälaatikosta, avaa ja naurahtaa muutaman kerran lukiessaan. Henkilökuvaukset Freddiestä, Rogerista, Brianista ja Johnista tässä kirjassa ovat hyväntahtoisella huumorilla väritettyjä, mikä toi kirjaan tietynlaista lämpöä- sävy oli hieman naureskeleva mutta silti rakastava.
Varsin hyvä kirja siis, täytyy sanoa. 3½/5 tähteä.
Ensi kerralla vuorossa klassikko eli J.D. Salingerin Sieppari ruispellossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Keep Blogger tidy- hate only when necessary!