Reissussä rähjääntynyt, flunssainen, väsynyt, köyhtynyt ja ikionnellinen Pepperinne on palannut Helsingistä! Matka alkoi lauantaina Tampereelle, ja sieltä sunnuntaina Helsinkiin ja maanantai-iltana yöjunalla takaisin kotiin. Väsyttää, mutta en kadu mitään. Sainhan kokea yhden tämän maailman ihmeistä- We Will Rock You-musikaalin.
Tiesittekö, että Daily Mail, tuo brittiläinen pieni päivänsäde, kirjoitti musikaalista, että "Ben Elton [musikaalin käsikirjoittaja] pitäisi ampua tästä hyvästä"? Tämähän oli jo lupaavaa- jos Daily Mail sanoo jotain surkeaksi, se todennäköisesti on jotain todella loistavaa!
Ja niinhän se olikin. WWRY oli enemmän kuin olin osannut odottaa. Juoni kulki jouhevasti, mikään ei tuntunut väkinäiseltä, huumori kukoisti ja, tottakai, musiikki oli mitä täydellisintä. Oli suuri häpeä, että katsomo oli vain puolillaan- järjestäjiltä oli suuri virhe järjestää niin monta näytöstä. Ei Suomessa yksinkertaisesti riitä yleisöä viikon ajaksi!
Kaikista hämmentävintä musikaalissa oli ehkä juuri se jouhevuus, jolla tutut kappaleet oli saatu sopimaan juoneen ilman, että juoni kärsi keinotekoisuudesta. Ben Elton todellakin osasi hommansa. Kappaleista löysi aivan uusia syvyyksiä ja merkityksiä, kun ne liitettiin uuteen kontekstiin.
Omaa suosikkikohtaustani en (yllätys, yllätys) osaa sanoa, mutta pidin ehdottoman paljon kohdasta, jossa päähenkilöt (Galileo Figaro ja Scaramouche) tapaavat baarimikon, joka kertoo heille legendan "suurista, loistavista tähdistä, jotka kutsuivat itseään nimellä Queen". Baarimikko näyttää Galileolle ja Scaramouchelle monta sataa vuotta vanhan videonauhan, joka on mikäpä muukaan kuin Bohemian Rhapsodyn musiikkivideo.
Galileo: "Wow, who were those beautiful girls singing so beautifully?"
Kaikean kaikkeaan, jos joskus teille tarjoutuu mahdollisuus nähdä tämä spektaakkeli, tarttukaa siihen tilaisuuteen. Tätä ei kukaan varmasti tule katumaan- suosittelen!
Mutta ei koko lomamatkani pelkkää Queeniä ollut, eihän?
Liar, liar, nobody believes you.
No hmh. Kyllä, eksyin Akateemiseen Kirjakauppaan. Voi, miten rakastan sitä paikkaa. Pienestä pitäen olen rakastanut kirjakauppoja. Kirjakauppaan meneminen on kuin menisi kotiin. Ja aina, kun löydän uuden elämäkerran, tai uuden fantasiaromaanin, tai jonkin klassikon, tuntuu, kuin tapaisin vanhan ystävän. Nytkin jouduin lähes raastamaan itseni irti paksusta opuksesta nimeltä "John Lennon Letters", puhumattakaan siitä kauniista valokuvakirjasta jonka päällä luki "The Great Pretender: Freddie Mercury- life in photograhps".
Surku sentään. Niin monta jouduin jättämään taakseni. Lohdutuksekseni täytyy sanoa, että löysin mainion kirjan nimeltä Queen-Complete Works jossa valoitetaan taustoja IHAN jokaiseen Queenin kappaleeseen. Ainut vika, mikä tässä on, on se, että kirjailija on kirjoittanut Farrokh Bulsaran sijaan Farookh Bulsara- pikkumoka, mutta toisaalta aika noloa..
Sen LISÄKSI tottakai pakollinen visiitti Fazerin Musiikkiliikkeeseen, tuohon musiikkitaiteen Mekkaan. Yksi nuottikirja sieltäkin löytyi- niin, aiheena QUEEN.
Ja jos nyt sanon, että ostin vielä Queenin News Of The World-albumin, pidetäänkö minua ihan täyskahjona? Todennäköisesti. Ja todennäköisesti en edes välitä siitä!
Positiivinen yllätys Tampereen levykauppa Swamp Musicissa oli Paul McCartneyn albumi Chaos and Creation In The Backyard. Swamp Music oli loistava paikka- suosittelen, jos joskus satutte Tampereelle!
Eli nyt olen köyhä, väsynyt mutta onnellinen. Tähän on aika hyvä lopettaa vai mitä?
P.S. Kiitos uudelle seuraajalleni- tervetuloa Sofia! :)
P.P.S. Lisään tähän kuvat myöhemmin- nyt en saa niitä ladattua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Keep Blogger tidy- hate only when necessary!