There will always be obstacles, the question is; “How do you handle them?”

Koeviikko kolkuttelee taas ovea, ja välillä pinna kirenee itse kullakin. Huomenna on ensimmäinen koetus- fysiikan koe- ja hieman hirvittää. Vaikka olen ihan keskiverto oppilas- no, siinäpä se tulikin. Olen valitettavan keskiverto oppilas ainakin joidenkin aineiden suhteen, ja huomenna istahdan juuri sellaisen aineen kokeeseen.

  No, kuitenkin. Vaikka olenkin keskiverto, minulta on silti pariin otteeseen kysytty että miten jaksan opiskella niin paljon, ettei todistuksessa näy kasia huonompia numeroita. Tarkoitus ei ole leuhkia muka upeilla opiskelumetodeillani, mutta koska tiedän, miten tervetulleita vinkit voivat olla, ajattelin antaa itselleni kirjoitustauon kaikista ominaislämpökapasiteeteista ja pituuden lämpölaajenemiskertoimista. Yritän tähän koota niitä neuvoja, joita ei joka tuutista tungeta- siis en kehoita tekemään huolellisia muistiinpanoja, kuuntelemaan tunnilla ja selvittämään ajoissa epäselviksi jääneitä käsitteitä, sillä kyllähän ne jo on kuultu. Sen sijaan itse ainakin toimin näin:

 1) Kannusta itseäsi. Itse huomasin tämän keinon hyödyllisyyden pari päivää sitten. Kertaustehtäviä tehdessäni tein ensin tehtävät ja tarkistin ne sitten värikkäällä kynällä ja kirjoitin sivuhuomautuksia laskuista- mutta jos huomasin osanneeni jonkin aivan täysin, kirjoitin myös sivuun pienen rohkaisulausahduksen. Kun sitten kertasin tehtäviä, oli helpotus huomata että nämä asiat ainakin ymmärrän. Tämän voisi oikeastaan aloittaa jo ihan kurssin aikanakin- aina läksyjen tarkistusvaiheessa laittaa vaikka plussaa niihin, jotka luulisit ymmärtäväsi Mutta ehkä sitä ei aina tulisi tehtyä.

2) Anna opiskelun lomassa tilaa mielentyhjennykselle. Lukiessa ei ehkä ole fiksua antaa liikaa vapauksia- esimerkiksi leffankatsomiseen- mutta pienet rentoutumishetket auttavat aivan varmasti. Vahva veto on löytää vaikka joku kappale, jota kuunnellessa vaivut mukavan positiiviseen ja rentoon olotilaan. Minulle tämä biisi on ehdottomasti Led Zeppelinin That's The Way- jokin kappaleen melodiassa saa fiktion ja todellisuuden rajan hämärtymään pariksi minuutiksi. Selälleen makaamaan, silmät kiinni ja keskity vain kappaleeseen- yritä päästää irti huolista ja ahdistuksesta. Tämä on muuten on (muistaakseni!!) faktahomma- ärtyneenä aivojen kemiallinen tasapaino on hieman vinksallaan, eli siellä on jotain kemiallista yhdistettä liikaa joka aiheuttaa synkkyyspuuskia. Mieluisa tekeminen, vaikka lukeminen, syöminen, torkahtaminen tai mikä vain, saa kehon välittämään endorfiineja eli mielihyvähormoneja, jotka sitten taas saavat paremmalle tuulelle.
  Alkuperäinen teksti oli englanniksi, ja senkin lukemisesta on aikaa. Korjatkaa jos meni metsään!

3) Priorisoi. Tee itsellesi selväksi, mitä edes haluat opiskella paremmin. Jollet tähtää kaikessa kymppiin, etsi vahvuutesi ja vahvista niitä. Jos olet kiinnostunut bilogiasta mutta maantieto ei innosta- panosta suosiolla biologiaan. Sanotaan että heikkouksia pitäisi vahvistaa, mutta joskus on järkevämpää opiskella sitä mikä kiinnostaa- on aika epätodennäköistä menestyä aineessa joka ei kiinnosta pätkän vertaa. Kokemusta on. En sano, että sinun kannattaa jättää koko maantieto sikseen, sillä onhan se yleissivistävää jne jne jne, mutta jos rehellisiä ollaan, otan mieluummin ysin lempiaineestani ja kuutosen ei-niin-lempparista, kuin seiskan molemmista ja tiedon että "ainakin yritin". Tosin seuraava kohta sotii tätä vastaan.

4) Älä ota epäonnistumisia liian vakavasti. Sanon tätä aivan liian usein, mutta ensi kerralla paremmin. Joskus tulee vikatikkejä ja fiaskoja, mutta niistä ei kannata masentua- pikemminkin nähdä ne haasteena. Jos haluat, siis todella haluat, voit kyllä voittaa kovalla työllä vaikeankin haasteen. Epäonnistuminen on inhimillistä, eikä siitä kannata lannistua. Kyllä sinä pystyt siihen, jos vain haluat. Julie Andrews sanoin hienosti, että "Perseverance is failing 19 times and succeeding 20th", Sinnikkyyttä on epäonnistua 19 kertaa ja onnistua kahdennennellakymmenennellä. Niin ärsyttävältä kuin tämä tuntuukin, koe on oppimistilanne (tätä saan kuulla opettajaäidiltäni liikaakin, vaikka tottahan se on). Kokeen tarkoituksena on näyttää SINULLE, millä tasolla tietämyksesi on. Sen EI ole tarkoitus luokitella sinua- sen on tarkoitus vain ohjeistaa, missä kannattaa petrata. Jos epäonnistut, et ole tyhmä- tarvitset vain harjoitusta. Tämän minä ainakin unohdan liian usein.

5) Ja mitä ikinä teetkin, älä lue koetta edeltävää yötä. Tiesitkö, että kokonaan valvotun yön jälkeen aivot ovat samassa tilassa, kuin mitä ne olisivat yhden promillen humalassa? On paljon fiksumpaa lukea vähemmän ja nukkua enemmän (varsinkin jos on jaksanut kuunnella luennoilla) kuin yrittää kaataa tietoa viime tipassa aivoihin- milloin viimeksi toimit kunnolla hirveän väsyneenä? Pääseekö silloin ihannesaavutukseen? Veikkaanpa että ei ehkä. Joten minä en ainakaan tätä taktiikkaa suosi- voihan se ehkä toimiakin, mutta...

+1) Muistilappukikka, jonka osa-avustuksella saavutin parhaan bilsannumeroni. Tämä on ahdistavaa ja todella työlästä, mutta jos sen aloittaa tarpeeksi ajoissa, niin tuloksia kyllä saa. Eli siis käy ostamassa värikkäitä post-it lappuja, ja koealuetta lukiessasi länttäile niitä ympäri huonettasi. Tämä ei kaikilla toimi, mutta kun näkee sanan "biodiversiteetti" joka ikinen kerta kun vilkaisee kalenteria, niin kyllä sen lopulta muistaa- niin no, minä ainakin!

Tässä viisi plus yksi vinkkiä lukemiseen- tiedä sitten miten ne muilla toimii. En lupaa että nämä ovat vallankumouksellisen loistavia, mutta ehkä jotain helpotusta näistä voisi saada.
  Tsemppiä kokeisiin ja iloa kevääseen- kyllä se sieltä kohta tulee!