Deaky day!

Ja niin! Jälleen aika yhdelle muistamiselle- taisin jo sanoa että kirjoitan muutakin kuin synttäripostauksia mutta eihän tämä ole ensimmäinen kerta kun juksaan. No, kuitenkin, tänään juhlapäivää viettää eräs aivan superihana muusikko nimeltään John Deacon! 62 vuotta lasissa!
  John Deacon, iso sielu pienen nimen takana. Valitettavasti John on suurelle maailmalle aika tuntematon tyyppi- se Queenin basisti, jos sitäkään. Se on sääli, ihan vain maailman takia- koska ainakin useimpien elämäkertojen mukaan John on todella ujo ihminen, se tuskin häntä itseään niin paljon haittaa. Mutta minkä taiteilija maailma Johnissa menettääkään!
 Silti, ehkä ujous on juuri Johnin upein puoli ja se, mikä saa minut nostamaan hattua tälle loistavalle basistille- on äärettömän rohkaisevaa ja kunnioitettavaa, että ujo ja omassa yksityisyydessään viihtyvä henkilö voi saavuttaa jotakin noin suurta- olla osana musiikkimaailman valloituksessa. On siistiä huomata, ettei välttämättä tarvitse olla rääväsuinen ja äänekäs saavuttaakseen jotain- hiljaisella taitavuudella voi saavuttaa paljon enemmän.
  Mistäs me Johnin muistamme? Harva tietää miten monen suurhitin takaa löytyy nimi John Deacon. I Want to Break Free, Another One Bites The Dust, You're My Best Friend- vain muutaman suurimman nimetäkseni. Lisäksi Johnin nimistä löytyy monen monta tuntemattomammaksi jäänyttä mutta silti aivan loistavaa biisiä- monen monta biisiä, jotka kannattaa tarkistaa.
  Mutta edelleenkin, ennen kaikkeahan John oli ja on edelleenkin basisti, ja pahuksen kova sellainen. Monen Queenin kappaleen bassoraita on aivan tolkuttoman monimutkainen, yllättävä ja aina mielenkiintoinen. Lisäksi, kuten isäni sanoi, Johnilla on se jokaisen hyvän basistin ehdoton lahja: osata soittaa instrumenttia niin että se näyttää lähestulkoon pitkästyttävän helpolta, vaikka todellisuudessa taustalla on täydellinen keskittyminen soittamiseen.
  Vai mitä?
    Mutta mutta. Kello tikuttaa kohti nukkumaanmenoaikaa, joten jätän nämä löpinät sikseen ja päästän teidätkin jatkamaan elämäänne- mutta sitä ennen pari Deakybiisiä, tottakai! Tässä pari omaa suosikkiani (ja joo ei, ei niitä tavallisimpia).
  Hyvää syntymäpäivää John, sinä upea, ihana mies. Paljon onnea!

Ihan ensin, aivan valtavan ihana Spread Your Wings.

Toiseksi You and I, joka on edellisen tapaan tappoihana. Music is flowing in the darkness.. sopii hyvin tähän hetkeen.

Huomaan vasta nyt, että kaikki suosikkini Johnilta ovat enemmän tai vähemmän balladeja- mutta haittaako se? Ei kai, koska laatu on näin ihanaa. In Only Seven Days, olkaa hyvä.

Viimeisenä vielä sateiseen syyssäähän Rain Must Fall.